Tammikuun 2024 kirje
Uuteen vuoteen Jeesukseen katsoen
Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme, katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen… (Hepr. 12:1-2)
Uusi vuosi on edessämme suurena arvoituksena. Yleensä me sekä toivomme parasta että pelkäämme pahinta. Me haluamme säilyttää hyvinvointimme, vaikka tiedämmekin, että vaikeudet ja kipu voivat saavuttaa meidät koska tahansa. Kristittyinä saamme katsoa tulevaisuuteen kuitenkin Jumalan armon ja rakkauden kautta muistaen, että hänen luonteensa ei muutu eikä hänen uskollisuutensa meitä kohtaan vaihtele olosuhteiden ja tilanteiden mukaan. Turvamme ei ole olosuhteiden otollisuudessa vaan Jumalan luonteen muuttumattomuudessa.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa meitä kestävyyteen urheilutermejä käyttäen. Hän kuvailee kristityn vaellusta kilpailuna ja viittaa siihen, että elämämme sisältää aina taistelua ja ponnistusta. Me taistelemme, jotta oma lihaamme, langennut luonteemme, ei saisi määräysvaltaa elämässämme. Me taistelemme siitä, etteivät pelko, uhkakuvat tai mikään muu negatiivinen määrittelisi sisäistä oloamme. Me kamppailemme myös, jotta Jumalan työ meissä ja meidän kauttamme voisi toteutua täysmääräisesti. Tämän kilpailun luonne vaatii meiltä kokonaisvaltaista panostamista.
Kaikkein keskeisintä on tekstin kehotus kiinnittää katseemme Jeesukseen. Vaikka kristillisessä kielenkäytössä tämä kehotus voi tuntua pelkältä kliseeltä, kysymyksessä on kuitenkin kaikkein tärkein valinta uskonelämämme suuntaa ja onnistumista silmällä pitäen. Emme pääse sen tosiasian ohi, että kaikki joko onnistuu tai kaatuu sen mukaan, millainen on suhteemme Jeesukseen. Jos haluamme elää täyttää elämää Jumalan johdatuksessa, jos haluamme kokea hänen siunaustaan ja läsnäoloaan, jos haluamme toimia Jeesuksen opetuslapsina ja olla osa Jumalan suurta suunnitelmaa tässä maailmassa, meidän on jatkuvasti palattava siihen, mikä on keskeistä: katsomaan Jeesukseen, etsimään hänen kasvojaan ja antautumaan hänelle kokonaisvaltaisesti, ilman ehtoja tai varauksia.
Länsimaissa kristillisen seurakunnan suurin vaara on hyvien tekojen tekeminen ja menestyksen tavoitteleminen ilman, että taustalla olisi syvempi suhde ja antautuminen Jeesukselle. Me haluamme olla mukana Jumalan työssä, mutta valikoivasti ja omaehtoisesti. Jeesukseen katsominen ja hänen kutsunsa seuraaminen tekee nopeasti selväksi sen, että kysymyksessä on ”joko-tai” -valinta. Me joko annamme itsemme hänelle kokonaan, tai olemme ilman häntä. Me joko suostumme kuolemaan itsellemme, jotta hänen antamansa elämä voittaisi kaikessa, tai pidämme kiinni omista ehdoistamme, helmasynneistämme ja elämäntavoistamme menettäen kaiken sen, mitä Jumala haluaisi antaa. Emme voi tehdä oikeastaan mitään hyödyllistä Jumalan valtakunnassa, ellei se kumpua suhteestamme Jeesukseen.
Kukaan meistä ei tiedä, mitä alkanut vuosi tuo tullessaan. Kristittyinä tiedämme kuitenkin sen, että Jumalan hallintavalta on edelleen muuttumaton, ja häneen katsoessamme saamme kokea turvallisuutta, merkitystä, iloa, rakkautta, rauhaa ja johdatusta riippumatta siitä, millaisiksi olosuhteemme kehittyvät. Kun katsomme Jeesukseen, tiedämme olevamme Jumalan rakkauden kohteina ja pystymme luottamaan siihen, että hänen hyvä tahtonsa tulee toteutumaan myös meidän elämässämme. Olkoon vuosi 2024 siunauksen ja Jumalan johdatuksen toteutumisen vuosi meille kaikille!
Mehis Metsala